Ajankohtaista

Suuret kiitokset, kun olette niin sankoin joukoin lunastaneet juhlalippuja yhdistyksemme 30-vuotisjuhlaan. Kaikki liput on nyt myyty. (tilanne 11.7.-25)

HYVÄT IMATRAN PUUTARHAN YSTÄVÄT ry:n JÄSENET

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA VIETTÄMÄÄN YHDISTYKSEMME

30-VUOTISJUHLAA PERJANTAINA 12.9.2025

ALKAEN KLO 17.00

HOLIDAY CLUB SAIMAAN RAUHAN JUHLAPAVILJONKIIN !!!

JUHLAPÄIVÄLLISEN HINTA 30 € JÄSEN JA VAIN JÄSENILLE!

PÄIVÄLLISKORTIT TULEVAT MYYNTIIN TORSTAINA 15.5. HOLIDAY CLUB SAIMAAN RAUHAN HOTELLIN VASTAANOTTOON!

Osoite: Rauhanrinne 1, 55320 RAUHA

Yhdistys maksaa juhlapäivällisen erotuksen kaikille jäsenille. Katsokaa netistä kuvia upeasta juhlapaikastamme. Aleksanterinsaliin mahtuu hienosti 140 henkilöä, tila on kauniisti sisustettu, on oma terassi, josta on kaunis järvinäköala. Tilan sivuhuoneeseen katetaan juhlava noutopöytä ja buffet-menu on herkullinen. Meidän juhlien ohjelmanumerot on tilavassa Paviljongissa oikein mukava toteuttaa.

VIETÄMME ILOISTA JUHLAA NAUTTIEN JUHLAPÄIVÄLLISEN SEISOVASTA PÖYDÄSTÄ, MUSIIKISTA VASTAA KONSTA & JYLHÄT ORKESTERI, LAULUSTA VASTAA LAULUYHTYE TOONIKA JA ME KAIKKI LAULUSIKERMÄLLÄ, NAURUHERMOJAMMEKIN KUTKUTELLAAN JA IPYN "ÄITI" ELLEN HELO MUISTELEE YHDISTYKSEN ALKUAIKOJA.

Eli yhdistyksen jäsenet ostavat itse nämä liput ja samalla tulee varatuksi paikka juhlaan, muista säilyttää lippusi tallessa! Toivomme, että jokainen salista varattu paikka täyttyy puutarhanystävillä!

OLETTE LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA !!!

Imatran Puutarhan Ystävät ry:n puolesta Maritta Anttonen

HEI KAIKKI PUUTARHANYSTÄVÄT !

Kirjoittelen teille kesäkuulumisia, tänään on heinäkuun 14. päivä ja helteet ovat rantautuneet Suomeen! Vuodet eivät tosiaankaan ole veljeksiä, sekin vanha sanonta pitää paikkaansa. Viime keväänä alkoivat äitienpäivän jälkeen viikkojen helteet ja ne kestivät juhannukseen asti, sen jälkeen tulivat tavanomaiset suomalaiset kesäsäät. Tänä keväänä huhtikuussa oli jo pari hellepäivää ja sitten sää kylmenikin ihan kunnolla, alkoi kunnon pakkaskausi. Meillä täällä alavalla maalla oli napakoita pakkasia äitienpäivään asti ja senkin jälkeen öisin ja aamuisin lämpömittari näytti monesti nollaa ja paria lämpöastetta korkeintaan. Kevään säät aiheuttivat huolta ja harmia erityisesti maanviljelijöille, pohdimme, että kyllä heidän työ on aivan säiden armoilla, pellot olivat märkiä, vettä seisoi monilla pelloilla ja toukotyöt myöhästyivät useamman viikon.

Me lopetimme viljanviljelyn v. 2017, näillä hehtaareilla se oli turhan kallis harrastus. Toukokuu ja kesäkuu olivat normaalia viileämmät ja hyvin sateiset, aivan kuin kokoajan olisi odottanut milloin se kesä oikein alkaa. Kesän sade-ennätys meidän pihalla on toistaiseksi juhannuksen aatonaatolta, kun vettä satoi vuorokaudessa 96 milliä, se vastaa kahden kuukauden sademäärää. Kun vielä heinäkuun alkupäivätkin jatkoivat tutuksi tullutta tuulista, sateista ja viileää kesäsäätä, alkoi tosiaan tuntua siltä, että kesä on peruttu tänä vuonna. Kunnes viime viikonloppuna tapahtui käänne, korkeapaine löysi Suomen ja helle valtasi Etelä-Karjalankin. En tosin ole helleihminen, mutta kyllä minusta on kesällä viileää jos ei tarkene ilman takkia edes pihatöissä.

Meillä ei ole tänä kesänä heinätöitä, koska meillä ei ole enää hevosia. Viime vuonna lokakuussa meidän täytyi tehdä surullinen päätös, eläinlääkärin avustuksella meidän Vantsu-tamma ja Elli-poni pääsivät "vihreämmille laitumille". Poni oli 29-vuotias ja tamma 28-vuotias, ikä oli korkea hevosille ja molemmat sairastuivat parantumattomasti. Nämä hepat ostettiin meille nuorina v. 2001 ja kun meillä v. 2005 syntynyt tammavarsa Ansu sairastui parantumattomaan kaviokuumeeseen, niinpä kolme vuotta sitten jouduimme jo luopumaan Ansukasta. Tuolla kotipellon mullassa hepat nyt peräkkäin lepäävät. Jokainen, joka lemmikin ottaa, tietää, että kerran tulee se päivä kun lemmikistä joutuu luopumaan.

Tyttäremme Sara oli jo pienenä taitava heppatyttö ja ratsastaja ja niinpä ostimme hänelle nuoren tamman ja sille kaveriksi ponin ja tammalle syntyi tallissamme kaunis varsa. Kun Sara muutti kotoonta pois opiskelemaan, hepat jäivät tietenkin kotitalliinsa ja kaikki nämä vuodet me olemme yhdessä tyttäremme kanssa heppoja hoitaneet. Hevoset ovat viisaita eläimiä, kerran annoin päiväkauroja hepoille kun nuorin poikamme Juho oli silloin puolitoistavuotias, hän karkasi veräjän alta hevosten luo, pelästyin tilannetta valtavasti, mutta hevoset aivan jähmettyivät paikoilleen, eivät liikkuneet milliäkään, näkivät kuinka pieni taapero kipitti tarhaan ja ymmärsivät olla aivan liikkumatta. Minä tietenkin hain pojan kiireesti pois ja kiitokseksi heppojen viisaudesta taputin lämpimästi jokaista. Vielä minusta tuntuu haikealta nähdä tyhjä heppatarha ja talli...

Ipyn perinteiset taimimarkkinat onnistuivat toukokuun lopulla hyvin, saimme päiväksi poutasään! Tapahtuman myynti yhdistykselle oli 1621 €, kahvilan osuus 605 € ja taimenmyynnin 1016 €, tämä on upea saavutus! Lämpimät kiitokseni kaikille talkootyöstä pihakahvilassa ja taimienmyynnissä sekä taimienkasvatuksesta ja ostoksista Ipyn osastoilta : ) Hieno uutinen oli, kun Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö lahjoitti Ipylle 500 € juhlarahaa tunnustukseksi puutarhakulttuurin aktiivisesta kehittämisestä. Mieltäni lämmitti, että yhdistyksemme toiminta on huomattu ihan valtakunnallisestikin!

Toukokuussa teimme oikein mukavan päivän retken taimimyymälöille, kun saavuimme Haminaan Tepposen puutarhamyymälään, silmämme laajenivat ihmetyksestä; aivan uskomaton kesäkukkameri aukeni edessämme! Totesimme yhteen ääneen: tänne tullaan ensikeväänäkin! Kasvihuoneet pursuivat suuria, kauniita, hyvinhoidettuja kesäkukka-amppeleita ja ruukkuja. Laji- ja värivalikoima oli huikea, henkilökunta avuliasta ja ystävällistä, eikä kukkien hinnatkaan olleet kalliimpia kuin muualla. Maistuvan lounaan söimme Haminan Lounaskerholla ja oppaan kanssa poutasäässä tutustuimme Haminan kaupunkiin kävellen ja bussilla. Kotimatkalla poikkesimme ostoksilla Valkealassa Viherpeukaloiden myymälässä. Tiedättekö mitä! Bussin tavaratila oli tupaten täynnä ostoksiamme ja me puutarhanystävät hymyilimme tyytyväisinä!

Kesäkuun 7. - 8. päivä yöllä 39 puutarhanystävää lähti mielenkiintoiselle puutarhamatkallemme Irlantiin, onneksi lakot eivät sotkeneet mitenkään matkaamme. Irlanti on todella kaunis maa, minulle oli yllätys miten suuret korkeuserot maassa on. Maisemat ovat kumpuilevia ja nämä kukkulat, irlantilaiset kutsuvat niitä vuoriksi, ovat vihreitä ylös asti ja kaikkialla on niin rehevää, vehreän vihreää todellakin. Taivaanranta on täynnä toinen toistaan suurempia, pyöreänmuotoisia kukkuloita, ympärillään reheviä laaksoja ja mäkiä. Aivan erityisen kauniita olivat maisemat Wicklown maakunnan alueella. Matkallamme ajoimme paljon ns. maalaisteitä, nousimme kukkulalle ja kukkuloilta aukeni kauniit maalaismaisemat kauas, laskimme laaksoon ja taas meidät ympäröi nämä upeat kukkulat. Joka puolella pelloilla oli paljon lampaita, nautakarjaa ja hevosiakin, kylät näyttivät elinvoimaisilta, maatalous on Irlannissa tärkeä elinkeino. En ole koskaan nähnyt niin paljon lehmiä kuin siellä, Suomessa voi kesällä ajaa maan halki näkemättä yhtään lehmää laitumella, niinpä meillä onkin nyt pulaa naudanlihasta. Irlanti on suuri lihantuottajamaa, he syövät paljon lihaa, meillekin joka aterialla oli toisena vaihtoehtona naudanpihvi, silti vientiin menee 80 prosenttia tuotetusta lihasta. Irlannissa kaikki rakennukset ovat kiveä tai tiiltä, yhtään puutaloa ei silmiini osunut matkalla, metsät ovat lehtipuita ja metsäpinta-ala on todella pieni, vain 11 % maan pinta-alasta. He yrittävät kovasti lisätä metsäalaa, istuttavat puita ja erityisesti havupuita. Toki muistan kouluajoilta, että Britteinsaarten metsät hakattiin paljaaksi jo keskiajalla.

Kun ajelimme lukuisten idyllisten maalaiskylien halki, eipä ollut montaa taloa, kun kylän keskellä oli aina pubi ja jos oli isompi kylä, pubeja olikin jo useampi. Oppaamme kertoi, että kaikki tapahtuu pubeissa, siellä vietetään perhejuhlat häistä hautajaisiin, ristiäiset ja syntymäpäivät, pubi on tosiaan irlantilaistenkin toinen olohuone. Siellä he tapaavat toisiaan, vaihtavat kuulumisia ja viettävät vapaa-aikaa. Maaseutukin näytti hyvin vireältä ja asutulta, Irlanti on verrattain pieni maa pinta-alaltaan, niinpä asukastiheys on paljon suurempi kuin Suomessa ja tietty ilmastokin on paljon lauhempi kuin kotimaassamme. Vuosituhannen vaihteessa Irlannissa oli suuria talousvaikeuksia, niistä selvittyään, tänä päivänä Irlanti on yksi parhaiten menestyvä EU-maa. Kaupungeissa oli paljon vanhoja, kauniita taloja, niin omakoti- kuin kerrostalojakin, kerrostalot olivat matalia ja Suomessa suurien kaupunkien ympärillä olevia lähiöitä ei näkynyt.

Tutustuimme Irlannissa kahteen, todella vanhaan, upeaan linnaan. Ensimmäisenä päivänä vierailimme Dublinin pohjoispuolella sijaitsevassa Malahiden linnassa, tämä linna on peräisin normannien ajalta 1100-luvulta. Linna on jykevä, todella suuri, hyvin verheän kasvillisuuden ympäröimä, lähistöllä oli monia, suuria, hyvin säilyneitä kenties kirkon ja luostarin raunioita. Sotasankari lordi Talbot sai linnan kuningas Henrik II:lta palkinnoksi. Linnaa asutti 800 vuoden ajan Talbotin aatelissuku, jonka viimeinen jäsen Rose Talbot myi linnan Irlannin valtiolle ja Fingalin maakunnalle. Linnassa on upeita eri aikakausilta olevia huoneita, kiertelimme niissä ja linnan opas kertoi meille mielenkiintoisia tarinoita linnan historiasta. Oli kiinnostavaa nähdä miten aateliset entisaikaan asuivat.

Toiseen myös upeaan, historiaaliseen linnaan tutustuimme matkan kolmantena päivänä. Huntington linna ja suuri, hoidettu puutarha sijaitsee viehättävässä Clonegalin kylässä Carlowin kreivikunnassa. Tämä linna on toiminut saman perheen kotina jo vuodesta 1625. Linnaa ympäröi upea ja monimuotoinen puutarha-alue, jota on rakennettu linnan alkuajoista lähtien. Nykyinen linnanisäntä esitteli meille innostuneena linnaa sisältä, ulkoa sekä myös puutarhaa. Hän kertoi mielenkiintoisia tarinoita linnan ja sukunsa historiasta ja näimme uskomattoman vanhoja huonekaluja, Beduiinien kutomia kangastapetteja ja kristallikruunuja ja paljon kaikenlaisia, historiallisia esineitä. Tämä linnanisäntä asuu yhä perheineen linnassa, mutta tänä päivänä elantoa ei tuo linnan omistaminen, vaan heille toimeentulon tuo suuri lammastila ja linnan sekä puutarhan esittelykierrokset. Sykähdyttävä hetki oli linnan pihalla kun suuri riikinkukko oli lentänyt linnan torniin, ihailimme sitä ja se esitteli ylpeänä itseään meille ja näimme kuinka se levitti suuret, kauniit siipensä ja lensi toiseen torniin.

Vierailimme matkan aikana seitsemässä, upeassa yksityisessä puutarhassa. Nämä puutarhat olivat hyvin erilaisia ja eri kokoisia, aivan arboretumista normaalikokoisiin kaupunkipuutarhoihin ja kaikkea siltä väliltä. Omistajat esittelivät innostuneina puutarhojaan ja vastailivat kohteliaasti kysymyksiimme. Oli todella kiinnostavaa nähdä erilaisia kasvialueita ja kasvi- ja väriyhdistelmiä, samoin katselin kiinnostuneena erilaisia puutarhahuoneita, tilankäyttöä ja piharakennelmia. Lähes kaikissa puutarhoissa oli vanhoja, upeita seiniä tai aitoja, jotka oli muurattu tiilistä tai kivistä, köynnökset kiipeilivät runsaina näillä seinillä. Puutarhoissa oli myös erilaisia vesiaiheita, suihkulähteitä, vesialtaita ja olipa jopa upea vesiputouskin. Hyvin kaunis oli vanhan myllyn alueella viehättävä, kirkasvetinen myllylampi, jonka ylle kauniisti kaareutui lehtipuut ja valo siivilöityi taianomaisesti puiden oksiston välistä. Tuota näkymää piti hengitellä pitkän aikaa ja tallensin näkemäni verkkokalvoilleni...

Oi, miten paljon kaikkea kaunista näimme! Irlanti on todella kaunis maa, ihmiset olivat ystävällisiä, " irkkumusiikki" rytmikästä ja näimme irlantilaisen tanssishown ja jopa sääkin suosi meitä. Meillä oli onnea matkassa, toisiaan näytti siltä, että nyt alkaa sataa, mutta sadepilvet jatkoivat matkaansa eri suuntaan kuin me. Ainoastaan viimeisenä päivänä viimeisessä puutarhassa satoi : ) Irlantilainen aamiainenkin yllätti minut iloisesti, se oli monipuolisempi kuin ajattelin, johtui varmaan siitä kun yövyimme kunnon hotelleissa. Kotisivuilta löytyy valokuvia matkastamme, piipahda katsomassa!

Juhannuksen jälkeen meillä täällä Joutsenossa Nevalan kylällä oli Ipyn kesäkekkerit, olen tosi iloinen, että tulitte meille joukolla, paikalla oli noin sata puutarhanystävää : ) Kaikkien päivittäisten sateiden jälkeen, minua tosiaan jännitti millainen sää osuu kesäkekkereille. Aamusta kahteentoista asti satoi, sitten sää poutaantui, jopa aurinkokin kurkisteli ja oli puolipilvistä, huokasin ja pitkästi helpotuksesta. Kesäkekkereillä oli lämmin, niin kotoisa tunnelma ja sen tunnelman tallensin sydämeeni, kiitos ihanat puutarhanystävät! Moni kyseli kesäkekkereillä tarjotun marjaisen hyytelökakun ohjetta, ohje löytyy kotisivuilta KUVIA osastosta.

Elokuun 6. päivä alkaen klo 17.30 on Mustalammin neljän puutarhan pihakutsut, kokoontuminen Ellenin puutarhaan, osoite: Mustalamminkatu 22. Aloitetaan Ellun puutarhasta pihakutsut, jatketaan sitten yhdessä seuraavalle pihalle ja kierretään näin porukalla kaikki puutarhat. Tarjottavat tarjoillaan Ellenin terassilla, tästä tulee oikein mukava kesäilta : ) Tulkaa paikalle kimppakyydeillä!

Teemme mielenkiintoisen kesäretken elokuun 16. - 17. päivien viikonloppuna Joensuuhun ja Rääkkylään Kukkakuhhaukseen! Ohjelmassa on kaikkea mukavaa nähtävää ja koettavaa ja tietty herkuttelemme. Tätä kirjoittaessani on enää neljä paikkaa retkelle vapaana, varasin hotelli Kimmelistä 40 paikkaa jo talvella.

Kerron vielä, että Ipyn 30-vuotisjuhliin liput on myyty loppuun! Suuret kiitokseni hyvät puutarhanystävät, OLETTE LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA VIETTÄMÄÄN YHDESSÄ JUHLAILTAA !!!

Paljon kaikkea mukavaa on tänä kesänä jo yhdessä tehty ja paljon kaikkea mukavaa vielä yhdessä tehdään !

Aurinkoisin kesäterveisin : )

Maritta

Ajankohtaista

TUPAILTAAN TO 18.9. klo 17.30

Tiedoksi Imatran Puutarhan Ystävät ry:n jäsenille:

Hannu Aarnion perhosaiheiset nettisivut